Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 24.8.2007.
Uskonpuhdistus synnytti luterilaisen kirkon. Nyt 490 vuotta myöhemmin luterilaista kirkkoa puhdistetaan jälleen, tällä kertaa uskosta.
Tetzelin kuuluisa lausahdus "kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa" saa uudessa uskostapuhdistautumisessa aivan uusia ulottuvuuksia kun kirkon korkeat virkamiehet Espoon piispa Mikko Heikan johdolla kannustavat uskonnottomia kirkon jäseniä kirkosta eroamisen sijaan maksamaan kiltisti veronsa, sponsorijäsenyyden merkiksi. Kirkon kannanotoissa ja lausunnoissa korostetaan kirkkoinstituution yhteiskunnallista merkitystä, hyväntekeväisyyttä, vanhojen kirkkorakennusten ja siirtymäriittien tärkeyttä samalla vältelleen mainintoja jumalasta ja Jeesuksesta, helvetistä puhumattakaan.
Nopeasti kasvavan kirkostaeroamisbuumin pelästyttämä kirkko pyrkiikin nyt miellyttämään mahdollisimman montaa jäsentään nojautuen lähinnä kirkon yhteiskunnalliseen merkitykseen, koska uskonnosta on tullut kirkolle rasite.
Kun kirkon uskonnolliset käsitykset joutuvat törmäyskurssille maallistuneen yhteiskunnan moraalikäsitysten kanssa, on seurauksena aina vakava arvovaltatappio kirkolle. Näin kävi taannoisissa naispappi- ja turvapaikkatapauksissa. Siksipä kirkko pyrkiikin korostamaan yhteiskunnallista toimintaansa jokaisessa mahdollisessa välissä, jotta kansalle välittyisi mielikuva kirkkoinstituution tärkeydestä koko yhteiskunnalle. Kirkon kannalta valitettavasti se ei kuitenkaan voi uskottavasti ylläpitää roolejaan sekä maallistuneen yhteiskunnan vaikuttajana että uskonnollisena toimijana, joten kirkko on joutunut valinnan eteen. Piispa Heikan lausunnoista ja uskonnollisesti vakaumuksellisen Vesa Pöyhtärin kohtalosta voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä kumpi näkökanta on voittanut.
On aivan inhimillistä, että kirkko reagoi tähän tapaan. Sehän on kuin mikä tahansa työpaikka, jossa yt-neuvottelut häämöttävät horisontissa. Tottakai toimiva johto ja osa työntekijöistä tekevät kaikkensa, jotta kassavirta pysyisi positiivisena ja hommat jatkusivat ennallaan. Työttömälle pastorille kun ei kovin helposti löydy koulutusta vastaavaa työpaikkaa kirkon ulkopuolelta.
Pystyykö kirkko mukautumaan nykyajan haasteisiin vai erkanevatko uskonnoliset ainekset kirkosta ja jäljelle jää amerikkalaisen Unitarian Universalist -liikkeen kaltainen "kaikki käy"-kirkko? Onko kirkkoinstituutiolle kuitenkin tärkeintä säilyttää yhteiskunnallinen erityisasemansa valtion suojeluksessa? Lopputuloksena on joka tapauksessa nykyistäkin maallistuneempi instituutio, jonka siipien suojaan ovat tervetulleita kaikki kansalaiset. Kunhan maksaa kiltisti jäsenmaksunsa.
24.8.2007
19.7.2007
Moraali on kehittynyt uskonnoista huolimatta
Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 19.7.2007 hieman lyhenneltynä.
Monet uskovaiset, kuten Martti Ahvenainen (Al 14.7.), yrittävät uskotella itselleen ja muille, että uskonnot ja erityisesti kristinusko ovat hyvän moraalin perusta. Useat tutkimukset osoittavat asian olevan kuitenkin päinvastoin. Suomesta katsoen maailman tilanne voi todellakin näyttää siltä, että länsimaat ovat moraalisesti kehittyneempiä kuin esim. kehitysmaat ja että tämä olisi seurausta juurikin kristinuskosta ja Raamatun ohjeista. Tällainen harhakäsitys tuntuu olevan aika yleinen, minkä takia onkin hyvä oikaista se.
Aloitetaan vaikkapa suomalaisia suosineesta tutkimuksesta eri maiden korruptiotilanteesta. Tuloksista on selvästi nähtävissä, että maallistuneet valtiot kuten Suomi, Singapore, Ruotsi ja Hollanti sijoittuvat kärkikymmenikköön, kun taas uskonnollisemmat länsimaat sijoittuvat järjestään huonommin. Esimerkkeinä mainittakoon USA (20.), Portugali (26.), Malta (28.) ja Kreikka (54.). Monet Latinalaisen Amerikan valtiot, joissa kristinuskon merkitys on huomattavasti suurempi kuin länsimaissa, sijoittuvat tutkimuksessa puolenvälin heikommalle puolelle.
Länsimaista selkeästi uskonnollisin valtio on USA, joka johtaa länsimaiden vertailussa myös moraalisesti kyseenalaisia tilastoja kuten murhat, teiniraskaudet ja -abortit, lapsikuolleisuus ja teini-ikäisten sukupuolitaudit. Oma lukunsa on katolisen kirkon pappien pedofiiliskandaalit. Näillä papeillahan pitäisi Ahvenaisen mukaan olla erittäin korkea moraali, koska he tuntevat Raamatun arvot läheisesti.
Miksi monissa länsimaissa sitten tilanne on moraalin kannalta hyvä ja erityisesti miksi se on parantunut huomattavasti viimeisen vuosisadan aikana? Kristinuskohan on ollut olemassa nykymuodossaan jo yli 1500 vuotta, mutta kristinuskon valtakaudella ei merkittäviä parannuksia ihmiskunnan moraalissa ole ollut havaittavissa. Perimmäinen syy moraalin kehitykseen muutaman viime vuosisadan aikana on humanismin, tieteellisen ajattelun ja valistuksen nousu uskontojen vastustuksesta huolimatta. Kirkot pyrkivät viimeiseen asti vastustamaan moraalisia kehitysaskeleita kuten orjuuden lopettamista tai naisten tasa-arvoa perustaen käsityksensä Raamattuun ja kristinuskoon. On aika uskomatonta, että vielä 2000-luvullakin kirkko perustaa moraalikäsityksiään Raamatusta valittuihin yksittäisiin kohtiin.
Kristittyjen tyypillinen vastine tähän on, että Raamattua pitää osata lukea oikealla tavalla, jotta sieltä löytää sen moraalisen totuuden. Raamattu ei kuitenkaan ole muuttunut vuosisatoihin, vaikka moraalikäsitykset ovat. Mistä sitten ovat saaneet alkunsa ne uudet oikeammat tavat lukea Raamattua, joilla perustellaan nykyisen yhteiskunnan hyviksi havaittuja arvoja? Miksi Raamatun "Älä varasta" on edelleen moraalisesti pätevä, mutta seuraavalta sivulta löytyvä "Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla"-ohje herättää meissä vastenmielisyyttä? Olisiko moraalille sittenkin universaalimpi pohja kuin uskonnollinen säädöskokoelma?
Raamatusta löytää perusteet lähes mille tahansa moraalikäsitykselle kuten kultaiselle säännölle (joka on ilmaistu muuallakin jo kauan ennen kristinuskon syntyä), seksuaalivähemmistöjen syrjimiselle, naisten alistamiselle, etniselle puhdistukselle ja moniavioisuudelle. Hyvälle moraalille tarvitaan kuitenkin pohjaksi synnynnäistä omaatuntoa, ihmisarvon tunnustamista sekä humanistisen ihmiskäsityksen hyväksymistä. Onko moraalisempaa auttaa köyhiä, heikkoja ja lapsia silkasta myötätunnosta ja auttamisen ilosta vai siksi, että auttamalla varmistaa itselleen taivaspaikan? Yliluonnollisia elementtejä ei kaivata pohjimmiltaan hyvin inhimillisen asian tueksi tai perusteeksi.
Monet uskovaiset, kuten Martti Ahvenainen (Al 14.7.), yrittävät uskotella itselleen ja muille, että uskonnot ja erityisesti kristinusko ovat hyvän moraalin perusta. Useat tutkimukset osoittavat asian olevan kuitenkin päinvastoin. Suomesta katsoen maailman tilanne voi todellakin näyttää siltä, että länsimaat ovat moraalisesti kehittyneempiä kuin esim. kehitysmaat ja että tämä olisi seurausta juurikin kristinuskosta ja Raamatun ohjeista. Tällainen harhakäsitys tuntuu olevan aika yleinen, minkä takia onkin hyvä oikaista se.
Aloitetaan vaikkapa suomalaisia suosineesta tutkimuksesta eri maiden korruptiotilanteesta. Tuloksista on selvästi nähtävissä, että maallistuneet valtiot kuten Suomi, Singapore, Ruotsi ja Hollanti sijoittuvat kärkikymmenikköön, kun taas uskonnollisemmat länsimaat sijoittuvat järjestään huonommin. Esimerkkeinä mainittakoon USA (20.), Portugali (26.), Malta (28.) ja Kreikka (54.). Monet Latinalaisen Amerikan valtiot, joissa kristinuskon merkitys on huomattavasti suurempi kuin länsimaissa, sijoittuvat tutkimuksessa puolenvälin heikommalle puolelle.
Länsimaista selkeästi uskonnollisin valtio on USA, joka johtaa länsimaiden vertailussa myös moraalisesti kyseenalaisia tilastoja kuten murhat, teiniraskaudet ja -abortit, lapsikuolleisuus ja teini-ikäisten sukupuolitaudit. Oma lukunsa on katolisen kirkon pappien pedofiiliskandaalit. Näillä papeillahan pitäisi Ahvenaisen mukaan olla erittäin korkea moraali, koska he tuntevat Raamatun arvot läheisesti.
Miksi monissa länsimaissa sitten tilanne on moraalin kannalta hyvä ja erityisesti miksi se on parantunut huomattavasti viimeisen vuosisadan aikana? Kristinuskohan on ollut olemassa nykymuodossaan jo yli 1500 vuotta, mutta kristinuskon valtakaudella ei merkittäviä parannuksia ihmiskunnan moraalissa ole ollut havaittavissa. Perimmäinen syy moraalin kehitykseen muutaman viime vuosisadan aikana on humanismin, tieteellisen ajattelun ja valistuksen nousu uskontojen vastustuksesta huolimatta. Kirkot pyrkivät viimeiseen asti vastustamaan moraalisia kehitysaskeleita kuten orjuuden lopettamista tai naisten tasa-arvoa perustaen käsityksensä Raamattuun ja kristinuskoon. On aika uskomatonta, että vielä 2000-luvullakin kirkko perustaa moraalikäsityksiään Raamatusta valittuihin yksittäisiin kohtiin.
Kristittyjen tyypillinen vastine tähän on, että Raamattua pitää osata lukea oikealla tavalla, jotta sieltä löytää sen moraalisen totuuden. Raamattu ei kuitenkaan ole muuttunut vuosisatoihin, vaikka moraalikäsitykset ovat. Mistä sitten ovat saaneet alkunsa ne uudet oikeammat tavat lukea Raamattua, joilla perustellaan nykyisen yhteiskunnan hyviksi havaittuja arvoja? Miksi Raamatun "Älä varasta" on edelleen moraalisesti pätevä, mutta seuraavalta sivulta löytyvä "Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla"-ohje herättää meissä vastenmielisyyttä? Olisiko moraalille sittenkin universaalimpi pohja kuin uskonnollinen säädöskokoelma?
Raamatusta löytää perusteet lähes mille tahansa moraalikäsitykselle kuten kultaiselle säännölle (joka on ilmaistu muuallakin jo kauan ennen kristinuskon syntyä), seksuaalivähemmistöjen syrjimiselle, naisten alistamiselle, etniselle puhdistukselle ja moniavioisuudelle. Hyvälle moraalille tarvitaan kuitenkin pohjaksi synnynnäistä omaatuntoa, ihmisarvon tunnustamista sekä humanistisen ihmiskäsityksen hyväksymistä. Onko moraalisempaa auttaa köyhiä, heikkoja ja lapsia silkasta myötätunnosta ja auttamisen ilosta vai siksi, että auttamalla varmistaa itselleen taivaspaikan? Yliluonnollisia elementtejä ei kaivata pohjimmiltaan hyvin inhimillisen asian tueksi tai perusteeksi.
15.7.2007
Lähtölaukaus!
Tästä se blogaajan ura urkenee. Tarkoituksena on tuoda esiin maailmanlaajuisestikin ongelmallisia asioita kuten uskontojen valta, historian heikko ymmärrys ja globalisoituvan maailman uudet toimintamallit.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)